Jigsaw Puzzle Art: Relax Book

Analysoinut Appwesome

Kun puhelin kiertää kotona kädestä toiseen, yhteinen peli voi olla helppo tapa viettää rauhallinen hetki ilman, että kaikkien täytyy olla yhtä aikaa saman asian äärellä. Olen kokeillut Jigsaw Puzzle Art: Relax Book -peliä juuri tällaisena pieninä annoksina toimivana ajanvietteenä: yksi voi sovittaa muutaman palan odottaessaan ruokaa, ja toinen jatkaa myöhemmin, kun laite on taas vapaa. Palapeli ei vaadi nopeita reaktioita eikä äänekästä kilpailua, joten se sopii monenlaiseen koti-iltaan. Silti yhteiskäytössä kannattaa muistaa, että puhelimessa tehty eteneminen ja pelin valinnat kuuluvat sille käyttäjälle, joka sillä hetkellä pelaa. En olettaisi pelin tarjoavan erillisiä perheprofiileja tai vuorojen hallintaa, vaan sopisin itse vuorot selkeästi.

Yhteinen laite, mutta oma pelivuoro

Arjessa hyödyllinen tapa käyttää peliä on ottaa lyhyt vuoro silloin, kun yhteinen laite muutenkin on vapaana. Esimerkiksi viikonloppuaamuna yksi perheenjäsen voi aloittaa kuvan, jättää sen kesken ja antaa seuraavan jatkaa myöhemmin. Tällainen vuorottelu toimii parhaiten, jos kaikki sopivat etukäteen, ettei keskeneräistä palapeliä vaihdeta toiseen tai valmista työtä aloiteta uudelleen. Pelin rauhallinen tahti tukee yhteistä tekemistä, mutta se ei itsessään ratkaise sitä, kuka saa käyttää puhelinta tai miten edistymistä jaetaan.

Yhteiskäytössä palapelin valinta vaikuttaa yllättävän paljon siihen, tuntuuko pelaaminen yhdessä mukavalta. Selkeästi erottuvat värit ja muodot auttavat eri-ikäisiä pelaajia löytämään sopivia paloja, kun taas hyvin samankaltaiset sävyt voivat tehdä vuorottelusta turhauttavaa. Minusta kannattaa aloittaa kuvasta, jossa on tunnistettavia alueita, eikä valita vaikeinta vaihtoehtoa vain siksi, että se näyttää vaikuttavalta. Kun jokainen pääsee nopeasti mukaan, yhteinen hetki pysyy leppoisana eikä muutu pitkäksi etsinnäksi.

Jos kaksi ihmistä pelaa samalla laitteella peräkkäin, sopikaa myös, saako toinen siirrellä jo asetettuja paloja. Yksin pelatessa omat kokeilut eivät haittaa, mutta toiselle voi olla ärsyttävää huomata, että tuttu kohta on muuttunut hänen poissa ollessaan. Minä jättäisin keskeneräisen kuvan rauhaan tai sanoisin ääneen, mitä muutin. Tämä pieni käytäntö on hyödyllinen etenkin silloin, kun peliä käytetään yhteisenä tekemisenä eikä kukaan halua ottaa koko pulmaa omakseen.

Ennen kuin peli vaihtaa käyttäjää

Puhelimen omistajan kannattaa päättää, missä tilanteissa laitetta lainataan ja mitä sovelluksia sillä käytetään. Jos lapsi pelaa aikuisen puhelimella, on järkevää antaa laite käyttöön valvotusti ja pitää muut sovellukset sekä laitteen omat asetukset aikuisen hallinnassa. Pelin PEGI 3 -ikäluokitus kertoo, että sen sisältö sopii pienillekin pelaajille, mutta ikämerkintä ei korvaa perheen omia sääntöjä ruutuajasta, laitteesta tai yhteisestä vuorottelusta.

En myöskään sekoittaisi sovelluksen helppoa lähestyttävyyttä lupaukseen siitä, että jokainen pelaaja osaa heti käyttää kaikkia puhelimen toimintoja. Nuorelle pelaajalle voi näyttää ensin, miten paloja siirretään ja miten keskeneräisestä tilanteesta poistutaan sotkematta muiden vuoroa. Jos kyseessä on jaettu puhelin, aikuisen on hyvä olla lähellä ensimmäisillä kerroilla ja auttaa, jos käyttöliittymän painikkeet tai valikot herättävät kysymyksiä. Näin lapsi voi keskittyä itse palapeliin sen sijaan, että yrittää arvata, mitä jokin valinta tekee.

Kun peliä käyttää useampi henkilö, oma vuoro on myös hyvä hetki miettiä, haluaako pelaaja pelata täysin yksin vai pyytää toiselta vihjeen. Toisen neuvot voivat tehdä helposta kuvasta yhteisen pulman, mutta jatkuva ohjeistaminen saattaa viedä ilon siltä, joka haluaa ratkaista sen itse. Minä kysyisin ennen auttamista, haluaako pelaaja vihjeen vai rauhaa. Se on pieni ero, mutta auttaa pitämään pelin omatahtisena ja välttämään tilanteen, jossa yhteinen viihde muuttuu suorittamiseksi.

Vuorojen sopiminen ilman kilpailua

Palapelin äärellä koordinointi voi tarkoittaa muutakin kuin laitteen lainaamista. Jos pelaatte samassa huoneessa, voitte jakaa työn luonnollisesti: toinen etsii reunan tuntuisia paloja ja toinen tarkastelee kuvan värejä. En käsittelisi tätä pelin erityisominaisuutena, vaan tavallisena tapana tehdä pulma yhdessä. Samalla on hyvä hyväksyä, ettei digitaalinen peli välttämättä tarjoa juuri sitä yhteistoimintaa, jota pöydälle levitettävä palapeli mahdollistaa. Näytöllä työskentely on yksittäisten kosketusten varassa, ja vain yksi ihminen voi käytännössä hallita laitetta kerrallaan.

Jos haluatte pelata vuorotellen eri päivinä, sopikaa ensin, onko tavoitteena jatkaa yhtä kuvaa vai aloittaa joka kerralla uusi. Jatkaminen rakentaa yhteistä projektia, mutta silloin seuraavan pelaajan täytyy hyväksyä edellisen tekemät ratkaisut. Uusi kuva taas antaa jokaiselle oman aloituksen, mutta voi katkaista yhteisen etenemisen. Minusta kumpikaan tapa ei ole yleisesti parempi: lyhyisiin tapaamisiin sopii usein nopeasti valmis, helppo pulma, kun taas tutussa porukassa keskeneräisen työn jatkaminen voi tuntua mukavalta.

Perheessä eri pelaajat voivat kaivata eri määrän haastetta. Aikuinen saattaa viihtyä pidemmän pulman parissa, kun taas pieni lapsi haluaa nähdä edistystä pian. Siksi vuorottelussa kannattaa valita kuvia ja tehtäviä sen mukaan, kuka on juuri pelaamassa, eikä tehdä yhdestä vaikeasta palapelistä koko kodin yhteistä velvollisuutta. Tämä on yksi syy, miksi peli toimii parhaiten joustavana taukona eikä ennalta sovittuna pitkänä ohjelmana. Jos joku kyllästyy, vuoron voi päättää ilman, että siitä syntyy epäonnistumisen tunnetta.

Ikä sopii pienille, mutta yhteiset rajat ovat silti tärkeitä

PEGI 3 tekee pelistä luontevan vaihtoehdon myös perheen nuorimmille, kun aikuinen arvioi tilanteen ja laitteen käytön erikseen. Minusta rauhallinen palapeli voi sopia hetkiin, jolloin lapsi haluaa tehdä jotain hiljaista aikuisen lähettyvillä. Se ei silti ole sama asia kuin yhteinen keskustelu tai kokonaan ruuduton tekeminen. Jos tavoitteena on saada lapsi liikkumaan, leikkimään toisten kanssa tai irrottautumaan näytöstä, jokin muu tekeminen on parempi valinta.

Luottamuksen kannalta tärkeintä on puhua laitteen käytöstä selkeästi. Kerro lapselle, milloin peliä saa käyttää, kuinka pitkäksi aikaa puhelin lainataan ja keneltä kysytään apua. En olettaisi, että ikäluokitus kertoo kaiken lapselle näkyvästä käyttökokemuksesta tai perheen tarvitsemista rajoituksista. Aikuinen voi itse tutustua peliin ensin ja päättää sen jälkeen, sopiiko se juuri omaan kotiin. Tämä on käytännöllisempi tapa kuin nojata pelkästään siihen, että palapelin idea tuntuu harmittomalta.

Myös aikuinen voi käyttää peliä omana rauhallisena taukonaan, ja silloin yhteislaite ei välttämättä ole paras ratkaisu. Jos joku toinen tarvitsee samaa puhelinta viesteihin, koulutehtävään tai muuhun tärkeään, peli kannattaa jättää myöhempään. Toisaalta perheen vanha tai harvemmin käytetty laite voi tarjota mahdollisuuden yhteiseen pelivuoroon ilman, että kenenkään oma tekeminen keskeytyy. Tällöinkin vuorojen sopiminen on perheen oma käytäntö, ei ominaisuus, jonka olemassaoloon luottaisin.

Mikä tekee siitä erityisen?

Kun avasin Jigsaw Puzzle Art: Relax Book -sovelluksen ensimmäistä kertaa, olin heti vaikuttunut sen kauniista käyttöliittymästä. Se ei ole vain tavallinen palapelisovellus; se on taidetta. Sovellus tarjoaa valtavan valikoiman upeita kuvia, jotka voit koota palapelinä. Jokainen kuva on kuin oma pieni taidegalleriansa, joka odottaa sinua!

Palapelit vaihtelevat vaikeustasoltaan, joten jokainen löytää varmasti itselleen sopivan haasteen. Voit valita kaiken 36 palan helposta palapelistä aina 400 palan haastavampaan versioon. Tämä on täydellinen tapa rentoutua työpäivän jälkeen tai nauttia rauhallisesta sunnuntaista.

Käyttäjäkokemus

Käyttöliittymä on uskomattoman käyttäjäystävällinen. Kaikki on selkeästi esillä, ja palojen siirtäminen on helppoa ja sujuvaa. Rakastin erityisesti ominaisuutta, jossa voit suurentaa kuvaa nähdäksesi kaikki yksityiskohdat tarkemmin. Tämä on erityisen hyödyllistä, kun työskentelet monimutkaisempien palapelien parissa.

Mukana on myös rentouttavaa taustamusiikkia, joka auttaa sinua pääsemään oikeaan mielentilaan. Voit myös valita äänimaiseman, joka sopii parhaiten tunnelmaasi. Tämä lisää kokonaisvaltaista rentoutumiskokemusta, ja joskus tunsin kuin olisin ollut omassa rauhallisessa keitaassani.

Ominaisuudet, jotka vievät sen seuraavalle tasolle

Yksi parhaista ominaisuuksista on mahdollisuus luoda omia palapelejä omista kuvista. Tämä tekee sovelluksesta todella henkilökohtaisen ja ainutlaatuisen kokemuksen. Voit muuntaa lemmikkisi kuvat tai lomamuistosi palapeliksi ja kokea ne uudelleen aivan uudella tavalla.

Sovellus tarjoaa myös päivittäisiä haasteita, jotka pitävät sinut koukussa. On aina mukava tunne, kun saat päivän haasteen valmiiksi ja voit taputtaa itseäsi selkään.

Miksi sinun pitäisi kokeilla sitä?

Jigsaw Puzzle Art: Relax Book on täydellinen valinta, jos etsit rentouttavaa ja luovaa tapaa viettää aikaa. Se tarjoaa juuri sopivan määrän haastetta ja kauneutta, ja se on loistava tapa paeta hetkeksi arjesta. Lisäksi sovellus on saatavilla sekä Androidille että iOS:lle, joten voit nauttia siitä millä tahansa laitteella.

Jos etsit jotain, joka yhdistää taiteen, rentoutumisen ja pienen aivojumppailun, tämä sovellus on sinua varten. Kokeile sitä, ja lupaan, että et tule pettymään!

Milloin digitaalinen palapeli on oikea valinta?

Minulle tämän pelin vahvuus on siinä, että palapelin voi ottaa esiin ilman pöydän tyhjentämistä. Fyysinen palapeli on parempi silloin, kun haluan levittää palat rauhassa esille, tutkia niitä käsissäni ja palata samaan työhön useiden päivien ajan. Digitaalinen versio taas sopii tilanteeseen, jossa minulla on vain muutama minuutti ja haluan tehdä yhden pienen asian loppuun tai jatkaa kuvaa sen verran kuin aikaa on. Nämä vaihtoehdot eivät varsinaisesti kilpaile keskenään, vaan palvelevat eri rytmiä.

Verrattuna nopeisiin pulma- ja toimintapeleihin tämä on hitaampi ja hiljaisempi kokemus. Se ei vaadi jatkuvaa valppautta eikä palkitse reaktionopeudesta, joten voin pelata esimerkiksi odottaessani tapaamisen alkua tai istuessani rauhassa kahvitauolla. Jos taas kaipaan tulosta, joka tuntuu kilpailulta tai jossa jokainen kierros kestää vain hetken, valitsisin toisenlaisen pelin. Tämä palapeli on parhaimmillaan silloin, kun itse tekeminen on palkinto eikä pelkkä väline seuraavaan tasoon.

Perinteisiin palapelisovelluksiin verrattuna taidepainotus vaikuttaa olennaiselta osalta kokemusta: kuvan katsominen ja sen yksityiskohtien tutkiminen kuuluu tekemiseen, ei vain valmiin kuvan avaamiseen. Se sopii minulle, jos valitsen kuvan sen tunnelman tai värien vuoksi. Jos taas tärkein tavoitteeni on mahdollisimman tarkka kilpailullinen haaste, haluan vertailla aikaa tai pelata muiden kanssa, tämä ei välttämättä ole ensimmäinen vaihtoehtoni. En valitsisi peliä oletuksella, että se korvaa kaikki muut palapelityypit.

Pienet valinnat tekevät pelaamisesta sujuvampaa

Kun pelaan kiireisen päivän keskellä, valitsen mieluummin sellaisen kuvan, jonka väreistä ja alueista saan nopeasti otteen. Näin muutaman minuutin tauko ei kulu siihen, että yritän ensin hahmottaa koko kuvaa. Jos minulla on enemmän aikaa, voin valita monimutkaisemman työn ja käyttää suurennusta tarkastellakseni yksityiskohtia. Tämä vaihtelu on yksinkertainen mutta hyödyllinen tapa sovittaa peli omaan vireeseen: helppo pulma sopii väsyneeseen hetkeen, kun taas tarkempi etsintä tuntuu mielekkäältä silloin, kun keskittyminen riittää.

Jos huomaan etsiväni samaa palaa pitkään, en jatka väkisin samalla tavalla. Katson kuvaa uudelleen kokonaisuutena, rajaan huomion yhteen erottuvaan väriin tai siirryn hetkeksi toiseen kohtaan. Suurennus on hyödyllinen yksityiskohtien tarkistamiseen, mutta jatkuva zoomailu voi tehdä kokonaisuuden hahmottamisesta hankalampaa. Minusta paras tapa on vaihdella yleiskuvan ja pienten yksityiskohtien välillä sen sijaan, että yrittäisin ratkaista kaiken aivan lähietäisyydeltä.

Omasta kuvasta tehtävä palapeli tarjoaa erilaisen syyn palata peliin kuin valmiiksi tarjottu taidekuva. Lemmikin kuva voi olla hauska, koska tutut yksityiskohdat tekevät etsinnästä henkilökohtaisen, mutta muistokuvan muuttaminen pulmaksi voi myös vaatia kärsivällisyyttä, jos värit ovat keskenään samankaltaisia. Valitsisin ensimmäiseksi kokeiluksi kuvan, jossa kohde erottuu taustasta ja jossa on selviä muotoja. Silloin huomio pysyy miellyttävässä tunnistamisessa eikä jumitu siihen, että koko kuva näyttää samanväriseltä.

Päivittäinen haaste voi toimia hyvänä muistutuksena pienestä pelihetkestä, mutta en tekisi siitä velvollisuutta. Jos päivässä ei ole sopivaa taukoa, haasteen väliin jättäminen ei pilaa kokemusta. Minulle tällaiset tehtävät ovat parhaimmillaan silloin, kun ne antavat valmiin lähtökohdan: ei tarvitse ensin selata pitkään, vaan voi tarttua pulmaan ja lopettaa, kun oma aika loppuu. Jos huomaat kirjautuvasi peliin vain siksi, ettet halua jättää päivää väliin, kannattaa palauttaa mieleen, että rentoutumisen pitäisi tuntua valinnalta.

Kenelle tämä sopii ja kenelle ei

Suosittelisin tätä erityisesti ihmiselle, joka pitää kuvista, haluaa rauhallista tekemistä ja nauttii siitä, että voi palata samaan pulmaan omassa tahdissaan. Se voi sopia työmatkan odotushetkeen, lyhyeen iltaan ennen nukkumaanmenoa tai yhteiseen hiljaiseen hetkeen kotona, kun yksi laite on vapaana. Myös satunnaiselle pelaajalle kynnyksen pitäisi tuntua matalalta: palapelin idea on tuttu, eikä pelaamisen tarvitse muuttua pitkäksi harrastusprojektiksi.

En sen sijaan valitsisi tätä ensisijaisesti, jos etsit tarinavetoista peliä, nopeatempoista etenemistä tai vahvaa sosiaalista kilpailua. Palapelin ratkaiseminen on pääasia, joten jatkuvaa uutta toimintaa kaipaava pelaaja voi kokea kokemuksen yksitoikkoiseksi. Myös pitkien työvuorojen tai muiden ruututehtävien jälkeen näyttöön tuijottaminen ei välttämättä tunnu rentouttavalta, vaikka peli itsessään olisi rauhallinen. Silloin fyysinen palapeli, kirja tai kävely voi olla parempi tapa palautua.

Ilmaisuus tekee kokeilemisesta helpompaa, ja Runyou on pelin kehittäjä. Pelin keskimääräinen arvio on 4,6, ja sitä on arvioitu noin 10 tuhannesti; arvosteluja on kertynyt 506. Asennuksia on yli 500 tuhatta, mikä kertoo, että peli on löytänyt paljon käyttäjiä. Luvut eivät silti ratkaise sitä, pidätkö juuri kuvien valinnasta tai pelin rauhallisesta tahdista. Minä käyttäisin niitä taustatietona, en takeena siitä, että kokemus sopii jokaiselle.

Kun mietin, kannattaako peliä kokeilla, erotan toisistaan kaksi kysymystä: sopiiko palapelien tekeminen minulle ja sopiiko juuri tällainen digitaalinen tapa tehdä niitä? Jos pidän käsillä tekemisestä, fyysisen palapelin tekstuuri ja pöydälle levitetyt palat ovat vaikeasti korvattavia. Jos taas arvostan sitä, että voin aloittaa ja lopettaa ilman valmisteluja, tämä puhelimessa toimiva muoto on käytännöllisempi. Hyvä valinta riippuu siis siitä, haluanko hetken helppoutta vai pitkän, konkreettisen projektin.

Versio, laite ja arjen sopivuus

Pelistä käytössä oleva versio on 1.1.11, ja Android-laitteelta vaaditaan vähintään versio 7.0. Jos harkitset peliä vanhempaan puhelimeen, tarkista laitteen Android-versio ennen asentamista. Peli on tarkoitettu Androidille ja iOS:lle, mutta jos aiot käyttää sitä kodin yhteisellä laitteella, varmista ensin, että juuri kyseinen laite pystyy asentamaan sen ja että sen käyttöjärjestelmä on yhteensopiva. Tämä on käytännöllinen ensimmäinen tarkistus, joka säästää turhalta säätämiseltä silloin, kun peliä halutaan kokeilla heti.

Minulta kysytään usein, sopiiko tällainen palapeli lyhyisiin taukoihin vai vaatiiko se pitkän istunnon. Omasta näkökulmastani sen luonne puoltaa lyhyitäkin hetkiä, koska pulman äärelle voi palata silloin, kun aikaa löytyy. Toisaalta jos haluan rauhoittua kunnolla, valitsen pidemmän hetken, jossa voin keskittyä kuvaan ilman kiirettä. Kumpikaan tapa ei ole ainoa oikea: kannattaa kokeilla, tuntuuko nopea käynti virkistävältä vai keskeyttääkö se vain keskittymisen.

Toinen tavallinen pohdinta on, voiko peliä käyttää koko perheen yhteisenä puuhana. Voi, jos yhteinen tekeminen tarkoittaa vuorottelua, keskustelua kuvasta ja toisten ratkaisujen kunnioittamista. Jos odotuksena on usean pelaajan samanaikainen yhteistyö tai erillinen tapa tallentaa jokaisen oma eteneminen, en tekisi päätöstä oletusten varassa. Puhelimen haltija voi tehdä tilanteesta mukavan sopimalla pelivuorot, mutta se on eri asia kuin erikseen toteutettu perhetila.

Äänet vaikuttavat myös siihen, missä peli tuntuu sopivalta. Taustamusiikki ja äänimaisemat voivat tehdä rauhallisesta pelistä viihtyisämmän, mutta yhteisessä tilassa ne eivät välttämättä sovi kaikille. Jos pelaan muiden lähellä, ajattelen ympäristöä ja valitsen äänet tilanteeseen sopiviksi tai pelaan hiljaa, jos se on mahdollista. En halua, että rentouttavaksi tarkoitettu hetki häiritsee toista, joka lukee tai lepää. Tämä on pieni käytännön huomio, joka korostuu etenkin yhteisellä laitteella tai pienessä huoneessa.

Oma loppuarvioni kotikäyttöön

Kotona pitäisin tätä mukavana lisänä muiden ajanviettotapojen rinnalla, en kaikkien yhteisenä oletuspelinä. Se toimii silloin, kun yksi ihminen haluaa rauhallisen hetken tai kun perhe sopii pienistä vuoroista ja valitsee kuvan, johon kaikki voivat osallistua. Se ei vaadi yhteistä aikataulua, mutta yhteisen laitteen kohdalla vähän ennakointia tarvitaan. Kun odotukset ovat selkeät, peli voi tarjota luontevan tavan viettää hetki yhdessä ilman, että jokaisen täytyy pelata samalla tavalla.

Suosittelen kokeilemista ihmiselle, joka hakee kuvien parissa tehtävää hidastempoista pulmaa ja arvostaa mahdollisuutta valita sopiva haaste omaan tilanteeseensa. Jättäisin sen väliin, jos kaipaan monipuolista tarinaa, kilpailua tai täysin ruudutonta yhteistä tekemistä. Peli ei muuta palapelejä toiseksi lajiksi, mutta tuo niiden äärelle helpon, joustavan tavan, joka mahtuu lyhyisiin taukoihin ja pieniin arjen väleihin. Kun sitä käyttää omilla ehdoilla eikä tee päivittäisestä haasteesta pakkoa, sen rauhallisuus on minusta juuri sen paras puoli.